Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kiinalainen ruokaperinne

Olemme koonneet tähän tietoa Kiinan laajasta ruokaperinteestä. Hot Pot -ravintolassamme valmistamme, Ruovedellä saatavissa olevista aineksista, kiinalaistyyppistä ruokaa.

Kiinalaisia ravintoloita on toiminut Suomessa jo vuodesta 1973 lähtien. 

Kuvassa perheateriakattaus Shanghain alueelta, kiinan itärannikolta; riisiä, katkarapuja, munakoisoa, fermentoitua tofua, paistettuja vihanneksia, ankanlihaa ja bambua.

Kiinalainen ruoka sisältää paljon riisiä. Etenkin Pohjois-Kiinassa vehnäpohjaiset tuotteet kuten nuudelit ovat kuitenkin yleisempiä, koska alue ei ole niin riisinkasvatusaluetta. Kiinalainen ateria koostuu tyypillisesti kahdesta osasta: hiilihydraattipitoisesta pääruoasta kuten riisistä tai nuudeleista sekä sen lisukkeista, joka sisältää yleensä erilaisia kasviksia, sekä kalaa, ankkaa, possua tai nautaa. Laajassa Kiinassa ruokaperinteet vaihtelevat suuresti. 

Kiinalainen ruokakulttuuri voidaan jakaa karkeasti neljään osaan (vastaavasti kuten länsi- ja itäsuomalainen ruokaperinne), joita usein nimitetään alueiden keskeisten kaupunkien tai maakuntien mukaan:

 
* Kantonin keittiö eli eteläkiinalainen keittiö on suuntauksista kuuluisin. Siellä ruokaan kuuluu riisiä, kirkasta kastiketta ja eläinproteiinia. Ulkomailla toimivat kiinalaiset ravintolat ovat usein lähimpänä tätä tyyliä, joskin tarjoavat myös länsi- ja pohjoiskiinalaista ruokaa.
 
* Pekingin (Beijingin) keittiö eli pohjoiskiinalainen keittiö käyttää vehnää ja grillattua lihaa kuten lammasta tai siipikarjaa. Pekingin ankka on kuuluisa, valmistukseltaan suuritöinen ruokalaji. Myös kaalien ja juuresten käyttö, etenkin koillisessa, on yleistä. Pekingin keittiö on lähimpänä Suomalaista ruokaa, koska alueella vuodenajan ovat samantyyppiset ja osa ruoan raaka-aineistakin samoja. 
 
* Sichuanin keittiö eli länsikiinalainen keittiö käyttää paljon mausteita ja tofua (soijapapuperäinen) tai seitania (vehnäperäinen).
 
* Shanghain keittiö eli itäkiinalainen keittiö tekee makeampia ruokia kuin muut. 

 

Kiinassa ruokakulttuuri jaetaan 8 kulinaristiseen ydinalueeseen: 
 
1) Chuan (Sichuan)   - runsas kirjo raaka-aineita, vuodenajan mukaan, erilaisia ruokalajeja, melko tulista ja mausteista; kohtuudella valkosipulia, inkivääri-pastaa, chiliä, sesamia, maapähkinöitä, erityismauste sitruunainen pippuri-ruutapuu (= anis-pippuri, kiinanpippuri, japaninpippuri, sichuanin pippuri tai fagara). 
Esim. Kuvassa ylinnä Kuuma pannu (hot pot), alhaalla maapähkinä-valkosipuli-kana, kahdesti kypsennettyä porsasta ja keittokinkku valkosipulikastikkeessa. 
 
2) Su (Jiangsu) – erilaisia raaka-aineita, ankkaa, porsasta, rapuja, äyriäisiä, meren- ja jokieläviä. 
Esim haudutetut lihapullat, lampaanlihaan kääritty kala ja kana-kilpikonna uunivuoka. 
 
3) Lu (Shandong) – pohjoisin kulinaarisista ydinalueista, kattaa pohjoisen (siis koillisen) Kiinan ruokaperinteitä, pidetään Kiinan 1-ruokana, koska pääkaupunki-Pekinginkin ruokaa ja aikoinaan keisarillista hoviruokaa, ei niinkään suosittu Etelä-Kiinassa; erilaisia ruoan valmistustapoja, mereneläviä, haudutettuja ruokia, snaksit. Arvostaa aitoja makuja, miedosti  maustettua, maitotuotteiden ja lihaliemien yhdistämistä mauissa. 
Esim. paistettu karppi hapan-imeläkastikkeessa, paistettua porsasta, haudutettuja kotiloita. 
 
4) Yue (Canton, Hong Kong, Guangdong) – paistamista, höyryttämistä, hauduttamista, leipomista; laaja ruoan kasvis- ja liharaaka-aineiden ja valmistustapojen kirjo, makujen runsautta, omaksunut ruokatapoja muiltakin alueilta; syödään kaikkea, mikä liikkuu; dim sum ”kosketa sydäntäsi” –pikkuruokalajit (riisitäyte-kevätrullat yms); usein edustaa etelä-kiinalaista ja koko kiinalaistakin ruoanvalmistustyyliä ulkomailla kiinalaisissa ravintoloissa, tosin rajoittuneimmin aineksin. 
Esim. Kuvassa ylinnä maailmalla kaksi tunnetuinta kiinalaista ruokaa, hapan-imelä possu (friteerattua possua, ananasta, vihreää paprikaa, sipulia ja sokeri-ketsuppi-etikka -kastike) sekä Chop suey ("valikoituja paloja", eräänlainen kiinalainen pyttipannu, jossa on jotain lihaa, kanaa tai kalaa, katkarapuja, kananmunaa, keitettyjä nopeasti paistettuja vihanneksia, kaalia, selleriä ja paksuhko tärkkelys-kastike; riisin tai paistettujen nuudelien kera). 
Kuvassa alhaalla nuudeli-liha-sipuli-selleri-Chow mein, Dim sum -pikkuruokia ja naudanliha-pyöryköitä. 
 
5) Xiang (Hunan) – voimakkaan tulista (valkosipulin, chilin, shalottisipulin ”estotonta käyttöä”), tuoreet aromit ja syvänväristä; maanviljelysaluetta, mikä näkyy ruoan raaka-aineisssa; hauduttamista, pikapaistaminen, esikypsennystä, savustusta, haudutuspannulla keittämistä. 
Esim. kuvassa ylhäällä olut-ankkaa, höyrystettyä kalaa chili-kastikkeessa, riisi-kuorrutetut helmeilevät lihapullat. 
Kuvassa alhaalla Dong'an kanaa, maalais-tofua(soijajuusto) ja paahto-tofua. 
 
6) Min (Fujian) – hapanimelää, tuoreita vihanneksia, merenantimia, sieniä, bambua, suikalointia, lihaliemet ja keitot tyypillisiä.
Esim. "Buddha ohittaa seinän" mereneläviä ja kanaa, valkolumi kanaliemi, kala-paistos Wu Liu Ju.
 
7) Hui (Anhui) – lähellä Jiangsu-ruokaperinteitä, mutta vähemmän mereneläviä; käytetään yrttejä ja vihanneksia, tuoretta bambua ja sieniä. 
Esim. uunipata, friteerattuja taikinanyyttejä, katkarapupata
 
8) Zhe (Zhejiang) – ei kovin rasvaisia ruokia, tuore pehmeä aromi, täyteläisiä mausteita; alueellisesti erityisesti bambua, makean veden kalaa, siipikarjaa tai mereneläviä. 
Esim. Dongpo-porsasta, kerjäläisen kanaa.
 
 
*  Länsi-Kiinan muslimi-uiguurien ruokaperinne, missä ominaista paistetun lampaan, naudan, kamelin, kanan, kalan, hanhen, riisin, porkkanan, tomaatin, sipulin, munakoison, sellerin käyttö; jogurtteja ja muita maitotuotteita, hedelmiä, kuten myös naan-leipää, oliivia, hunajaa, rusinoita ja manteleita.
 
* Keskisen Kiinan pohjoisosan mongoli-ruokaperinne; fondue hot pot (huǒ guō), jossa tuoreita lihapaloja, vihanneksia, sieniä, muna-pasteijoita, mereneläviä yms. kypsennetään kuumassa liemi-padassa – erityisesti talviaikaan.  
Muutoin lampaanliha pelkästään sellaisenaan kypsennettynä, vedessä tai eläinrasvassa uppo-keitettävät pasteijat, sekä nuudelit ovat tyypillisiä. Hevosenlihaa ja eri eläimistä maitotuotteita käytetään myös paljon; jogurtteja, juustojakin, kefiiri-piimää.
 
Euroopan kokoisessa Kiinassa on luonnollisesti monien muidenkin etnisten alueiden ruokaperinteitä, jotka erottuvat toisistaan yhtä paljon kuin Euroopankin eri ruokakulttuurit. Kiinassa myös puhutaan lukuisia eri kieliä ja niiden murteita. Ns. "kiinan kieli" on kieli, jota puhutaan pääkaupunki Pekingin alueella, mandariinikiina. Sitä opetetaan koko maassa yhteisenä virallisena kielenä. Eri alueilla Kiinassa kansankielet eroavat toisistaan yhtä paljon kuin Euroopankin eri kielet. 
 
Länsimaissa olevat kiinalaiset ravintolat käyttävät ruokalajeissaan saatavilla olevia aineksia ja valmistavat niistä kiinalaisia ruokaperinteitä soveltaen ruokia. 
 
Kiinassa nautitaan perinteisesti teetä, lukuisia eri teelaatuja. Perinteisesti kiinalaiset varovat juomasta kylmiä juomia, tai syömästä kylmiä ruokia, koska sen sanotaan olevan epäterveellistä. Varsinaisia jälkiruokia kiinalaiset eivät yleensä syö, korkeintaan pöytään saatetaan tuoda hedelmiä. Kuitenkin tiettyjä makeita ja juhlaruokia on myös (esim. kuu-kakku yuè bĭng) ja länsimaisetkin ruokaperinteet ovat yleistyneet. Nykyään Kiinassakin jäätelöä ja karkkejakin löytyy ja syödään. 
 
Ruoveden Hot Pot -ravintolassa on tarjolla useita makeita jälkiruokiakin!

 

Syömäpuikot

Hot Pot -ravintolassamme ruoka tarjoillaan länsimaalaisittain lautasin ja aterimin, kuten kiinalaisissa ravintoloissa, Kiinan ulkopuolella yleensäkin. Eli haarukat ja veitset ovat tarjolla. 

Niin halutessaan asiakkaamme voivat myös käyttää syömäpuikkoja, joita käytetään ruokailuvälineinä Kiinassa, Koreassa, Japanissa ja Vietnamissa. Niillä syödään Aasiassa kaikki muu ruoka, paitsi keitot lusikalla, joka sekään ei ole usein metallia, vaan esim. posliinia. Syömäpuikot ovat yleensä puuta, bambua tai jopa muovia Kiinassa ja Japanissa; Koreassa taas käytetään yleensä metallisia puikkoja. Syömäpuikot ovat olleet ruokailuvälineinä ainakin 3000, jopa 5000 vuotta, alunperin Kiinassa. Ensimmäiset ruokailuvälineinä käytetyt syömäpuikot olivat todennäköisesti oksia, joita innokkaimmat ruokailijat ottivat aterioinnin avuksi – pääsihän niillä nopeammin käsiksi kuumana höyryävään ja sormia polttelevaan ruokaan. Sittemmin syömäpuikot ovat säilyttäneet vankan jalansijan ruokailuvälineinä Aasiassa, myöskin niiden filosofisen "ei-ase-olemuksen" ansiosta. 

 

Syömäpuikkoja käytetään helposti näin

1) Aseta ensimmäinen syömäpuikko nimettömän sekä peukalon ja etusormen väliin, niin että syömäpuikko nojaa myös peukaloon. Peukalon juuri tavallaan puristaa syömäpuikkoa nimetöntä vasten paikalleen.

2) Aseta toinen syömäpuikko nojaamaan etu- ja keskisormen väliin ja peukalo kolmantena pitämään sitä otteessa etu/keskisormia vasten.

3) Liikuta vain ylempää syömäpuikkoa etu- ja keskisormen avulla.  Pidä nimettömään ja peukaloon nojaava alempaa syömäpuikkoa paikallaan. Käsittele pinsettien tapaan nostamalla syömäpuikoilla ruoanpalasia suuhun. 

 

Kiinassa yleensä kukin ruokailija syö riisiä omasta pikku kupistaan ja lisuke-ruokia poimitaan syömäpuikoilla erillisistä tai yhteisistä tarjoiluastioista. Kiinalaisessa lounas-ravintolassa, Länsimaissa voi - niin halutessaan - harjoitella kiinalaista ateriointi-tapaa ottamalla riisiä kippoon ja keräämällä muut lisuke-ruoat lautaselle joko seisovasta pöydästä tai tarjoiluastioista. 

Syömäpuikoilla ateriointia varten kiinalainen ruoka paloitellaan suupaloiksi jo valmistusvaiheessa, ruokapaloja ei valmisteta liian pehmeiksi ja riisi keitetään tahmeaksi. Pehmeää ruokaa voi pilkkoa myös puikoilla, joskin ruuan nostaminen suun eteen ja siitä osien irti pureminen on myös hyväksyttävää. Kiinalainen ruokailuetiketti on huomattavan väljä verrattuna japanilaiseen tai korealaiseen. Aasiassa ja Kiinassakin ainoa ehdoton tabu syömäpuikkojen käytössä on se, että puikkoja ei pidä laittaa riisikulhoon pystyyn seisomaan, koska asento viittaa vainajille annettaviin ruokalahjoihin, joihin on asetettu suitsuketikut pystyyn. 

Kaikkien Kiinaan matkaavien kannattaa opetella käyttämään syömäpuikkoja, koska haarukoita ja veitsiä on monesti vain hienommissa ruokapaikoissa. 

 

Muuta huomionarvoista

Ruokailu on Kiinassa eheä kokonaisuus ja sosiaalinen tilanne. Hyvät valmistusaineet, valmistettuna määrätyllä tavalla ja tarjoiltuna juuri sen oikean kastikkeen kanssa. Muuten ei kannata käydä syömään. Ole talou­del­linen, älä tuhlaa, on myös Itämaisen kokin ajatus. Niinpä kaikki syötäväksi kelpaava on tarkoitettu syötäväksi ja mitään ruokaa ei pidetä toista parempana, vaan kaikki on tarkoitettu tarjoiltavaksi parhaalla mahdollisella tavalla. Ruokailun tarkoitus on ravita mieltä ja kehoa. Itämaissa ruokailu on kokemus ja elämys – ruokailija nauttii ruokailukokemuksesta, eikä vain aterimien käytöstä.
 
Wokilla keittämisestä tuli itämaisen keittotyylin perusta johtuen polttopuun saannin vaikeudesta. Ruoka oli siten valmistettava nopeasti puiden säästämiseksi. Tämä jäi itämaisen keittämisen perusmenetelmäksi ja näin valmistettu ruoka on usein tuoretta ja ravitsevaa – vähemmän käsiteltyä kuin länsimainen ruoka. Kasviksia ja kasvisrasvoja suositaan. Puhdasta sokeria ei perinteisesti käytetä. 
Proteiinia saadaan myös soija-pavuista tehtävästä juustomaisesta tofusta, sekä seitanista, joka on vehnästä kylmä/kuuma-vesiliotettua lihamaisen kiinteää proteiini-gluteiinia. Höyrystetyt (jiaozi) tai keitetyt (wonton) ja eri aineksin täytetyt taikinanyytit ovat yleisiä koko kiinassa - ne vastaavat suomalaisia mykyjä. 
 
Kiinalainen ruoka on parhaimmillaan vastavalmistettuna. Vieraat odottavat ruokaa eikä ruoka vieraita. Kiinalaiset eivät koskaan pane suolaa riisin keitinveteen. Kasviksia ei keitetä ylikypsiksi - niiden on tunnuttava hampaissa hieman kovilta, jotta maku säilyy raikkaana ja koostumus eheänä. 
 
Kiinalaisille ruokailussa on tärkeää säännöllisyys - ruoka-ajoista pidetään kiinni - ja sosiaalisuus. Kiinalaisten syömätapoihin kuuluu yhdessä syöminen ja ruokapöydässä keskusteleminen usein melko äänekkäästikin - eli ruoka maistuu ja tunnelma on hyvä. 
 
Kiinassa ateriakokonaisuuteen kuuluu useimmiten keitto, joko alussa tai viimeisenä. Pääruoan lisukeruokia tarjotaan yleensä ruokaseurueen jäsenten lukumäärä. Mikäli juotavaa ruoan kanssa ylipäätään tarvitaan, koska kiinalainen ateria keittoineen ei yleensä ole kuivahkoa, voidaan tarjoilla yleisimmin kuumaa teetä, joskus kuumaa riisi­viiniä tai olutta. 
 
Perinteiset ruokailutavat ovat Kiinassa yhä tärkeitä. Pöytäseurueessa tärkein henkilö istuu kasvot joko itään tai ovelle päin ja muut arvojärjestyksestä hänestä. Vieraita kutsuttaessa tärkein vieras istuu tuolle tärkeimmälle paikalle ja isäntä itse hänestä kaikkein kauimmaksi pöydässä, eli vähiten tärkeälle paikalle.
 
Tervetuloa Hot Potiin, Arvoisat asiakkaamme. 
©2018 Hot Pot, kiinalainen ravintola, kahvila, Ruovesi - suntuubi.com